Sinä pieni ja niin ihmeellinen

Miten kulkeekaan
aika joutuisasti.
Vastahan pitelin
sinua esikoistani
sylissäni ja
ihmettelin pientä
elämän alkua.

Nyt pitelen pientä
kaunista poikaasi
ja muistot palaavat
mieleeni.
Aivan kuin
filminauha pyörisi
edessäni ja haikeana
ja ikävöiden katselen
mennyttä aikaa.

Kiitollisin mielin
suuntaan kuitenkin
katseeni eteenpäin
ja onnellisena
nauttien isoäidin roolista,

Onnellisena saan nyt seurata
pientä lapsenlastani.

Sinä pieni
ja niin ihmeellinen
Luojan luoma.
Kantakoon suojelusenkelisi
sinua elämän mutkaisilla

ja arvaamattomilla poluilla.

Suojellen ja varjellen,

sitä hiljaa rukoilen.

Ensimmäiselle lapsenlapselleni
9.3.2011 Mummi Mymmeli Merja